ResizedImage269381 kymijokiesite2

Kesä-heinäkuun 2017 Kuusankoskitalossa esillä oleva Kymijoki Suomen taiteessa -näyttely on yksi Suomi 100 -juhlavuoden merkittävimpiä tapahtumia Kymenlaaksossa.

Näyttelyn avaussanat lausunut kulttuurineuvos Eero Niinikoski esitteli taulujen historiaa ja kertoi siitä monimuotoisesta työstä, jota kahden vuoden ajan on näyttelyn kokoamisessa tehty. Alunperin ajatuksena oli koota näyttely Westerholmin teoksista. Mukaan haluttiin saada myös muita merkittäviä taiteidemaalareita ja -graafikoita, jotka ovat eri aikoina kuvanneet Kymenlaakson valtavirtaa. Mukaan saatiin teoksia mm. Pekka Haloselta, Magnus ja Ferdinand von Wrightiltä, Verner Thomelta ja Eero Järnefeltiltä.

Niinikosken mukaan taiteilijat kiinnostuivat Kymijoesta silloin, kun kosket virtasivat vielä vapaina. Vasta myöhemmin teollistuminen ja villi luonto kohtasivat ja maisema alkoi muovautua ihmisen voimalla aivan uudella tavalla. Sittemmin kaikki 12 komeaa koskea on valjastettu teollisuuden ja asutuksen vaatimaan energiantuotantoon.

joki2

Ankkapurhan teollisuusmuseon vieressä Kymijoki kuohuu lähes entiseen malliin.
Kuva Riitta Noriola-Eskola.

Kymijoki oli Ruotsin ja Venäjän rajajokena vuosina 1743 - 1812. Tuolloin ensimmäiset Kymijoen maisemaa tallentaneet henkilöt olivat ruotsalaisia sotilaita tai maanmittareita,  joiden intressissä oli tallentaa maiseman olennaisimmat piirteet ja lisätä maaston paikallistuntemusta etenkin sotilaallisten tarkoitusperien takia. Yksi tällainen henkilö oli Augustin Ehrensvärd, joka kulki Kymijokea pitkin Ruotsin puolella tallentaen maisemaa. Näyttelyssä on mukana valokuvajäljennöksiä Ehrensvärdin tussilaveerauksista.

Näyttelyn vanhimmat teokset ovat Korkeakoski (Högfors) vuodelta 1837 ja Anjalan kartano 1840-luvulla. Nämä ja muut grafiikkavedokset on sijoitettu hämärään valaistukseen Kuusankoskitalon gallerian ylätasanteelle, jotta hauraat ja arvokkaat teokset eivät vaurioituisi liian kirkkaista valoista. Mukana on myös valokuvajäljennöksiä, koska alkuperäisten teosten saaminen näyttelyyn ei ollut mahdollista ja mukaan näytteyyn haluttiin mukaan myös vanhimpia Kymijokea kuvaavia teoksista.

Myöhemmin paperitehtaiden johto halusi tilata taidetta omiin tiloihinsa ja tarpeisiinsa. Näyttelyssä on mukana myös Hugo Simbergin 4 etsausta, jotka ovat osa 17 toeksen sarjaa, joissa ensimmäistä kertaa esiteltiin taiteen keinoin tehdassaleja, koneita ja työmiehiä.

Teksti: Niina Heikkilä

Kymijoki Suomen taiteessa näyttely 3.6.-30.7.2017
Kuusankoskitalon Galleria
Kymenlaaksonkatu 1, 45700 Kuusankoski

Avoinna ma - pe klo 11 - 19, la - su klo 12 - 18.

Teoksia on lainassa mm. Ateneumista, Turun ja Lappeenrannan taidemuseoista, Heinolan kaupunginmuseosta, K.H. Renlundin museo - Keski - Pohjanmaan maakuntamuseosta Kokkolasta sekä Serlachius - museoilta Mäntästä ja UPM - Kymmenen Kulttuurisäätiöltä.